päristävä

  1. (taivutusmuoto) passiivin partisiipin preesens verbistä päristä

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi päristävä päristävät
genetiivi päristävän päristävien
(päristäväin)
partitiivi päristävää päristäviä
akkusatiivi päristävä; päristävän päristävät
sisäpaikallissijat
inessiivi päristävässä päristävissä
elatiivi päristävästä päristävistä
illatiivi päristävään päristäviin
ulkopaikallissijat
adessiivi päristävällä päristävillä
ablatiivi päristävältä päristäviltä
allatiivi päristävälle päristäville
muut sijamuodot
essiivi päristävänä päristävinä
translatiivi päristäväksi päristäviksi
abessiivi päristävättä päristävittä
instruktiivi päristävin
komitatiivi päristävine

päristävä

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä päristää

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi päristävä päristävät
genetiivi päristävän päristävien
(päristäväin)
partitiivi päristävää päristäviä
akkusatiivi päristävä; päristävän päristävät
sisäpaikallissijat
inessiivi päristävässä päristävissä
elatiivi päristävästä päristävistä
illatiivi päristävään päristäviin
ulkopaikallissijat
adessiivi päristävällä päristävillä
ablatiivi päristävältä päristäviltä
allatiivi päristävälle päristäville
muut sijamuodot
essiivi päristävänä päristävinä
translatiivi päristäväksi päristäviksi
abessiivi päristävättä päristävittä
instruktiivi päristävin
komitatiivi päristävine