paakkuuntunut
Suomi muokkaa
Verbi muokkaa
paakkuuntunut
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä paakkuuntua
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | paakkuuntunut | paakkuuntuneet |
| genetiivi | paakkuuntuneen | paakkuuntuneiden paakkuuntuneitten |
| partitiivi | paakkuuntunutta | paakkuuntuneita |
| akkusatiivi | paakkuuntunut; paakkuuntuneen | paakkuuntuneet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | paakkuuntuneessa | paakkuuntuneissa |
| elatiivi | paakkuuntuneesta | paakkuuntuneista |
| illatiivi | paakkuuntuneeseen | paakkuuntuneisiin paakkuuntuneihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | paakkuuntuneella | paakkuuntuneilla |
| ablatiivi | paakkuuntuneelta | paakkuuntuneilta |
| allatiivi | paakkuuntuneelle | paakkuuntuneille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | paakkuuntuneena | paakkuuntuneina |
| translatiivi | paakkuuntuneeksi | paakkuuntuneiksi |
| abessiivi | paakkuuntuneetta | paakkuuntuneitta |
| instruktiivi | – | paakkuuntunein |
| komitatiivi | – | paakkuuntuneine |