paiskaava
Suomi
muokkaaVerbi
muokkaapaiskaava
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä paiskata
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | paiskaava | paiskaavat |
| genetiivi | paiskaavan | paiskaavien (paiskaavain) |
| partitiivi | paiskaavaa | paiskaavia |
| akkusatiivi | paiskaava; paiskaavan |
paiskaavat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | paiskaavassa | paiskaavissa |
| elatiivi | paiskaavasta | paiskaavista |
| illatiivi | paiskaavaan | paiskaaviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | paiskaavalla | paiskaavilla |
| ablatiivi | paiskaavalta | paiskaavilta |
| allatiivi | paiskaavalle | paiskaaville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | paiskaavana | paiskaavina |
| translatiivi | paiskaavaksi | paiskaaviksi |
| abessiivi | paiskaavatta | paiskaavitta |
| instruktiivi | – | paiskaavin |
| komitatiivi | – | paiskaavine |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | paiskaava- | |
| vahva vartalo | paiskaava- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |