pakertanut

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä pakertaa

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi pakertanut pakertaneet
genetiivi pakertaneen pakertaneiden
pakertaneitten
partitiivi pakertanutta pakertaneita
akkusatiivi pakertanut; pakertaneen pakertaneet
sisäpaikallissijat
inessiivi pakertaneessa pakertaneissa
elatiivi pakertaneesta pakertaneista
illatiivi pakertaneeseen pakertaneisiin
pakertaneihin
ulkopaikallissijat
adessiivi pakertaneella pakertaneilla
ablatiivi pakertaneelta pakertaneilta
allatiivi pakertaneelle pakertaneille
muut sijamuodot
essiivi pakertaneena pakertaneina
translatiivi pakertaneeksi pakertaneiksi
abessiivi pakertaneetta pakertaneitta
instruktiivi pakertanein
komitatiivi pakertaneine