pakertava

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä pakertaa

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi pakertava pakertavat
genetiivi pakertavan pakertavien
(pakertavain)
partitiivi pakertavaa pakertavia
akkusatiivi pakertava; pakertavan pakertavat
sisäpaikallissijat
inessiivi pakertavassa pakertavissa
elatiivi pakertavasta pakertavista
illatiivi pakertavaan pakertaviin
ulkopaikallissijat
adessiivi pakertavalla pakertavilla
ablatiivi pakertavalta pakertavilta
allatiivi pakertavalle pakertaville
muut sijamuodot
essiivi pakertavana pakertavina
translatiivi pakertavaksi pakertaviksi
abessiivi pakertavatta pakertavitta
instruktiivi pakertavin
komitatiivi pakertavine