palauttava

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä palauttaa

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi palauttava palauttavat
genetiivi palauttavan palauttavien
(palauttavain)
partitiivi palauttavaa palauttavia
akkusatiivi palauttava; palauttavan palauttavat
sisäpaikallissijat
inessiivi palauttavassa palauttavissa
elatiivi palauttavasta palauttavista
illatiivi palauttavaan palauttaviin
ulkopaikallissijat
adessiivi palauttavalla palauttavilla
ablatiivi palauttavalta palauttavilta
allatiivi palauttavalle palauttaville
muut sijamuodot
essiivi palauttavana palauttavina
translatiivi palauttavaksi palauttaviksi
abessiivi palauttavatta palauttavitta
instruktiivi palauttavin
komitatiivi palauttavine