palelluttava

  1. (taivutusmuoto) passiivin partisiipin preesens verbistä paleltua

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi palelluttava palelluttavat
genetiivi palelluttavan palelluttavien
(palelluttavain)
partitiivi palelluttavaa palelluttavia
akkusatiivi palelluttava; palelluttavan palelluttavat
sisäpaikallissijat
inessiivi palelluttavassa palelluttavissa
elatiivi palelluttavasta palelluttavista
illatiivi palelluttavaan palelluttaviin
ulkopaikallissijat
adessiivi palelluttavalla palelluttavilla
ablatiivi palelluttavalta palelluttavilta
allatiivi palelluttavalle palelluttaville
muut sijamuodot
essiivi palelluttavana palelluttavina
translatiivi palelluttavaksi palelluttaviksi
abessiivi palelluttavatta palelluttavitta
instruktiivi palelluttavin
komitatiivi palelluttavine

palelluttava

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä palelluttaa

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi palelluttava palelluttavat
genetiivi palelluttavan palelluttavien
(palelluttavain)
partitiivi palelluttavaa palelluttavia
akkusatiivi palelluttava; palelluttavan palelluttavat
sisäpaikallissijat
inessiivi palelluttavassa palelluttavissa
elatiivi palelluttavasta palelluttavista
illatiivi palelluttavaan palelluttaviin
ulkopaikallissijat
adessiivi palelluttavalla palelluttavilla
ablatiivi palelluttavalta palelluttavilta
allatiivi palelluttavalle palelluttaville
muut sijamuodot
essiivi palelluttavana palelluttavina
translatiivi palelluttavaksi palelluttaviksi
abessiivi palelluttavatta palelluttavitta
instruktiivi palelluttavin
komitatiivi palelluttavine