patoava

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä padota

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi patoava patoavat
genetiivi patoavan patoavien
(patoavain)
partitiivi patoavaa patoavia
akkusatiivi patoava; patoavan patoavat
sisäpaikallissijat
inessiivi patoavassa patoavissa
elatiivi patoavasta patoavista
illatiivi patoavaan patoaviin
ulkopaikallissijat
adessiivi patoavalla patoavilla
ablatiivi patoavalta patoavilta
allatiivi patoavalle patoaville
muut sijamuodot
essiivi patoavana patoavina
translatiivi patoavaksi patoaviksi
abessiivi patoavatta patoavitta
instruktiivi patoavin
komitatiivi patoavine