pelaava

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä pelata

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi pelaava pelaavat
genetiivi pelaavan pelaavien
(pelaavain)
partitiivi pelaavaa pelaavia
akkusatiivi pelaava; pelaavan pelaavat
sisäpaikallissijat
inessiivi pelaavassa pelaavissa
elatiivi pelaavasta pelaavista
illatiivi pelaavaan pelaaviin
ulkopaikallissijat
adessiivi pelaavalla pelaavilla
ablatiivi pelaavalta pelaavilta
allatiivi pelaavalle pelaaville
muut sijamuodot
essiivi pelaavana pelaavina
translatiivi pelaavaksi pelaaviksi
abessiivi pelaavatta pelaavitta
instruktiivi pelaavin
komitatiivi pelaavine