pelastava

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä pelastaa

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi pelastava pelastavat
genetiivi pelastavan pelastavien
(pelastavain)
partitiivi pelastavaa pelastavia
akkusatiivi pelastava; pelastavan pelastavat
sisäpaikallissijat
inessiivi pelastavassa pelastavissa
elatiivi pelastavasta pelastavista
illatiivi pelastavaan pelastaviin
ulkopaikallissijat
adessiivi pelastavalla pelastavilla
ablatiivi pelastavalta pelastavilta
allatiivi pelastavalle pelastaville
muut sijamuodot
essiivi pelastavana pelastavina
translatiivi pelastavaksi pelastaviksi
abessiivi pelastavatta pelastavitta
instruktiivi pelastavin
komitatiivi pelastavine