pelehtivä
Suomi
muokkaaVerbi
muokkaapelehtivä
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä pelehtiä
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | pelehtivä | pelehtivät |
genetiivi | pelehtivän | pelehtivien (pelehtiväin) |
partitiivi | pelehtivää | pelehtiviä |
akkusatiivi | pelehtivä; pelehtivän |
pelehtivät |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | pelehtivässä | pelehtivissä |
elatiivi | pelehtivästä | pelehtivistä |
illatiivi | pelehtivään | pelehtiviin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | pelehtivällä | pelehtivillä |
ablatiivi | pelehtivältä | pelehtiviltä |
allatiivi | pelehtivälle | pelehtiville |
muut sijamuodot | ||
essiivi | pelehtivänä | pelehtivinä |
translatiivi | pelehtiväksi | pelehtiviksi |
abessiivi | pelehtivättä | pelehtivittä |
instruktiivi | – | pelehtivin |
komitatiivi | – | pelehtivine |
vartalot | ||
vokaalivartalo | {{{vart.vok}}} | |
heikko vartalo | {{{vart.heik}}} | |
vahva vartalo | {{{vart.vah}}} | |
konsonantti- vartalo |
{{{vart.kons}}} |