perustanut

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä perustaa

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi perustanut perustaneet
genetiivi perustaneen perustaneiden
perustaneitten
partitiivi perustanutta perustaneita
akkusatiivi perustanut; perustaneen perustaneet
sisäpaikallissijat
inessiivi perustaneessa perustaneissa
elatiivi perustaneesta perustaneista
illatiivi perustaneeseen perustaneisiin
perustaneihin
ulkopaikallissijat
adessiivi perustaneella perustaneilla
ablatiivi perustaneelta perustaneilta
allatiivi perustaneelle perustaneille
muut sijamuodot
essiivi perustaneena perustaneina
translatiivi perustaneeksi perustaneiksi
abessiivi perustaneetta perustaneitta
instruktiivi perustanein
komitatiivi perustaneine