perusteleva

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä perustella

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi perusteleva perustelevat
genetiivi perustelevan perustelevien
(perustelevain)
partitiivi perustelevaa perustelevia
akkusatiivi perusteleva; perustelevan perustelevat
sisäpaikallissijat
inessiivi perustelevassa perustelevissa
elatiivi perustelevasta perustelevista
illatiivi perustelevaan perusteleviin
ulkopaikallissijat
adessiivi perustelevalla perustelevilla
ablatiivi perustelevalta perustelevilta
allatiivi perustelevalle perusteleville
muut sijamuodot
essiivi perustelevana perustelevina
translatiivi perustelevaksi perusteleviksi
abessiivi perustelevatta perustelevitta
instruktiivi perustelevin
komitatiivi perustelevine