pidettävä

Suomi

Verbi

pidettävä

1. (taivutusmuoto) passiivin partisiipin preesens verbistä pitää

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	pidettävä	pidettävät
genetiivi	pidettävän	pidettävien (pidettäväin)
partitiivi	pidettävää	pidettäviä
akkusatiivi	pidettävä; pidettävän	pidettävät
sisäpaikallissijat
inessiivi	pidettävässä	pidettävissä
elatiivi	pidettävästä	pidettävistä
illatiivi	pidettävään	pidettäviin
ulkopaikallissijat
adessiivi	pidettävällä	pidettävillä
ablatiivi	pidettävältä	pidettäviltä
allatiivi	pidettävälle	pidettäville
muut sijamuodot
essiivi	pidettävänä	pidettävinä
translatiivi	pidettäväksi	pidettäviksi
abessiivi	pidettävättä	pidettävittä
instruktiivi	–	pidettävin
komitatiivi	–	pidettävine