Katso myös: pišu

Substantiivi

muokkaa

pisu

  1. (puhekieltä, lastenkieltä) pissa, virtsa
    Kulta, nyt on aika käydä iltapisulla!

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈpisu/
  • tavutus: pi‧su

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi pisu pisut
genetiivi pisun pisujen
partitiivi pisua pisuja
akkusatiivi pisu;
pisun
pisut
sisäpaikallissijat
inessiivi pisussa pisuissa
elatiivi pisusta pisuista
illatiivi pisuun pisuihin
ulkopaikallissijat
adessiivi pisulla pisuilla
ablatiivi pisulta pisuilta
allatiivi pisulle pisuille
muut sijamuodot
essiivi pisuna pisuina
translatiivi pisuksi pisuiksi
abessiivi pisutta pisuitta
instruktiivi pisuin
komitatiivi pisuine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo pisu-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Liittyvät sanat

muokkaa
Synonyymit
muokkaa
Johdokset
muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa
  • pisu Kielitoimiston sanakirjassa