pitämä

  1. (taivutusmuoto) agenttipartisiippi verbistä pitää

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi pitämä pitämät
genetiivi pitämän pitämien
(pitämäin)
partitiivi pitämää pitämiä
akkusatiivi pitämä; pitämän pitämät
sisäpaikallissijat
inessiivi pitämässä pitämissä
elatiivi pitämästä pitämistä
illatiivi pitämään pitämiin
ulkopaikallissijat
adessiivi pitämällä pitämillä
ablatiivi pitämältä pitämiltä
allatiivi pitämälle pitämille
muut sijamuodot
essiivi pitämänä pitäminä
translatiivi pitämäksi pitämiksi
abessiivi pitämättä pitämittä
instruktiivi pitämin
komitatiivi pitämine