pitkästyttävä

SuomiMuokkaa

VerbiMuokkaa

pitkästyttävä

  1. (taivutusmuoto) passiivin partisiipin preesens verbistä pitkästyä

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi pitkästyttävä pitkästyttävät
genetiivi pitkästyttävän pitkästyttävien
(pitkästyttäväin)
partitiivi pitkästyttävää pitkästyttäviä
akkusatiivi pitkästyttävä; pitkästyttävän pitkästyttävät
sisäpaikallissijat
inessiivi pitkästyttävässä pitkästyttävissä
elatiivi pitkästyttävästä pitkästyttävistä
illatiivi pitkästyttävään pitkästyttäviin
ulkopaikallissijat
adessiivi pitkästyttävällä pitkästyttävillä
ablatiivi pitkästyttävältä pitkästyttäviltä
allatiivi pitkästyttävälle pitkästyttäville
muut sijamuodot
essiivi pitkästyttävänä pitkästyttävinä
translatiivi pitkästyttäväksi pitkästyttäviksi
abessiivi pitkästyttävättä pitkästyttävittä
instruktiivi pitkästyttävin
komitatiivi pitkästyttävine

VerbiMuokkaa

pitkästyttävä

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä pitkästyttää

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi pitkästyttävä pitkästyttävät
genetiivi pitkästyttävän pitkästyttävien
(pitkästyttäväin)
partitiivi pitkästyttävää pitkästyttäviä
akkusatiivi pitkästyttävä; pitkästyttävän pitkästyttävät
sisäpaikallissijat
inessiivi pitkästyttävässä pitkästyttävissä
elatiivi pitkästyttävästä pitkästyttävistä
illatiivi pitkästyttävään pitkästyttäviin
ulkopaikallissijat
adessiivi pitkästyttävällä pitkästyttävillä
ablatiivi pitkästyttävältä pitkästyttäviltä
allatiivi pitkästyttävälle pitkästyttäville
muut sijamuodot
essiivi pitkästyttävänä pitkästyttävinä
translatiivi pitkästyttäväksi pitkästyttäviksi
abessiivi pitkästyttävättä pitkästyttävittä
instruktiivi pitkästyttävin
komitatiivi pitkästyttävine