poikennut
Suomi
muokkaaVerbi
muokkaapoikennut
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä poiketa
Taivutus
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | poikennut | poikenneet |
genetiivi | poikenneen | poikenneiden poikenneitten |
partitiivi | poikennutta | poikenneita |
akkusatiivi | poikennut; poikenneen | poikenneet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | poikenneessa | poikenneissa |
elatiivi | poikenneesta | poikenneista |
illatiivi | poikenneeseen | poikenneisiin poikenneihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | poikenneella | poikenneilla |
ablatiivi | poikenneelta | poikenneilta |
allatiivi | poikenneelle | poikenneille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | poikenneena | poikenneina |
translatiivi | poikenneeksi | poikenneiksi |
abessiivi | poikenneetta | poikenneitta |
instruktiivi | – | poikennein |
komitatiivi | – | poikenneine |