poikinut
Suomi
muokkaaVerbi
muokkaapoikinut
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä poikia
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | poikinut | poikineet |
| genetiivi | poikineen | poikineiden poikineitten |
| partitiivi | poikinutta | poikineita |
| akkusatiivi | poikinut; poikineen |
poikineet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | poikineessa | poikineissa |
| elatiivi | poikineesta | poikineista |
| illatiivi | poikineeseen | poikineisiin poikineihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | poikineella | poikineilla |
| ablatiivi | poikineelta | poikineilta |
| allatiivi | poikineelle | poikineille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | poikineena | poikineina |
| translatiivi | poikineeksi | poikineiksi |
| abessiivi | poikineetta | poikineitta |
| instruktiivi | – | poikinein |
| komitatiivi | – | poikineine |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | poikinee- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
poikinut- | |