poksahteleva
Suomi
muokkaaVerbi
muokkaapoksahteleva
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä poksahdella
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | poksahteleva | poksahtelevat |
genetiivi | poksahtelevan | poksahtelevien (poksahtelevain) |
partitiivi | poksahtelevaa | poksahtelevia |
akkusatiivi | poksahteleva; poksahtelevan |
poksahtelevat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | poksahtelevassa | poksahtelevissa |
elatiivi | poksahtelevasta | poksahtelevista |
illatiivi | poksahtelevaan | poksahteleviin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | poksahtelevalla | poksahtelevilla |
ablatiivi | poksahtelevalta | poksahtelevilta |
allatiivi | poksahtelevalle | poksahteleville |
muut sijamuodot | ||
essiivi | poksahtelevana | poksahtelevina |
translatiivi | poksahtelevaksi | poksahteleviksi |
abessiivi | poksahtelevatta | poksahtelevitta |
instruktiivi | – | poksahtelevin |
komitatiivi | – | poksahtelevine |
vartalot | ||
vokaalivartalo | {{{vart.vok}}} | |
heikko vartalo | {{{vart.heik}}} | |
vahva vartalo | {{{vart.vah}}} | |
konsonantti- vartalo |
{{{vart.kons}}} |