polarisoinut

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä polarisoida

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi polarisoinut polarisoineet
genetiivi polarisoineen polarisoineiden
polarisoineitten
partitiivi polarisoinutta polarisoineita
akkusatiivi polarisoinut; polarisoineen polarisoineet
sisäpaikallissijat
inessiivi polarisoineessa polarisoineissa
elatiivi polarisoineesta polarisoineista
illatiivi polarisoineeseen polarisoineisiin
polarisoineihin
ulkopaikallissijat
adessiivi polarisoineella polarisoineilla
ablatiivi polarisoineelta polarisoineilta
allatiivi polarisoineelle polarisoineille
muut sijamuodot
essiivi polarisoineena polarisoineina
translatiivi polarisoineeksi polarisoineiksi
abessiivi polarisoineetta polarisoineitta
instruktiivi polarisoinein
komitatiivi polarisoineine