poteva
Suomi
muokkaaVerbi
muokkaapoteva
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä potea
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | poteva | potevat |
genetiivi | potevan | potevien (potevain) |
partitiivi | potevaa | potevia |
akkusatiivi | poteva; potevan |
potevat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | potevassa | potevissa |
elatiivi | potevasta | potevista |
illatiivi | potevaan | poteviin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | potevalla | potevilla |
ablatiivi | potevalta | potevilta |
allatiivi | potevalle | poteville |
muut sijamuodot | ||
essiivi | potevana | potevina |
translatiivi | potevaksi | poteviksi |
abessiivi | potevatta | potevitta |
instruktiivi | – | potevin |
komitatiivi | – | potevine |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | poteva- | |
vahva vartalo | poteva- | |
konsonantti- vartalo |
- |
Italia
muokkaaVerbi
muokkaapoteva
- (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin yksikön 3. persoonan muoto verbistä potere