povaava
Suomi muokkaa
Verbi muokkaa
povaava
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä povata
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | povaava | povaavat |
| genetiivi | povaavan | povaavien (povaavain) |
| partitiivi | povaavaa | povaavia |
| akkusatiivi | povaava; povaavan | povaavat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | povaavassa | povaavissa |
| elatiivi | povaavasta | povaavista |
| illatiivi | povaavaan | povaaviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | povaavalla | povaavilla |
| ablatiivi | povaavalta | povaavilta |
| allatiivi | povaavalle | povaaville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | povaavana | povaavina |
| translatiivi | povaavaksi | povaaviksi |
| abessiivi | povaavatta | povaavitta |
| instruktiivi | – | povaavin |
| komitatiivi | – | povaavine |