puhdistanut

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä puhdistaa

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi puhdistanut puhdistaneet
genetiivi puhdistaneen puhdistaneiden
puhdistaneitten
partitiivi puhdistanutta puhdistaneita
akkusatiivi puhdistanut; puhdistaneen puhdistaneet
sisäpaikallissijat
inessiivi puhdistaneessa puhdistaneissa
elatiivi puhdistaneesta puhdistaneista
illatiivi puhdistaneeseen puhdistaneisiin
puhdistaneihin
ulkopaikallissijat
adessiivi puhdistaneella puhdistaneilla
ablatiivi puhdistaneelta puhdistaneilta
allatiivi puhdistaneelle puhdistaneille
muut sijamuodot
essiivi puhdistaneena puhdistaneina
translatiivi puhdistaneeksi puhdistaneiksi
abessiivi puhdistaneetta puhdistaneitta
instruktiivi puhdistanein
komitatiivi puhdistaneine