puiva

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä puida

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi puiva puivat
genetiivi puivan puivien
(puivain)
partitiivi puivaa puivia
akkusatiivi puiva; puivan puivat
sisäpaikallissijat
inessiivi puivassa puivissa
elatiivi puivasta puivista
illatiivi puivaan puiviin
ulkopaikallissijat
adessiivi puivalla puivilla
ablatiivi puivalta puivilta
allatiivi puivalle puiville
muut sijamuodot
essiivi puivana puivina
translatiivi puivaksi puiviksi
abessiivi puivatta puivitta
instruktiivi puivin
komitatiivi puivine