punastuva

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä punastua

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi punastuva punastuvat
genetiivi punastuvan punastuvien
(punastuvain)
partitiivi punastuvaa punastuvia
akkusatiivi punastuva; punastuvan punastuvat
sisäpaikallissijat
inessiivi punastuvassa punastuvissa
elatiivi punastuvasta punastuvista
illatiivi punastuvaan punastuviin
ulkopaikallissijat
adessiivi punastuvalla punastuvilla
ablatiivi punastuvalta punastuvilta
allatiivi punastuvalle punastuville
muut sijamuodot
essiivi punastuvana punastuvina
translatiivi punastuvaksi punastuviksi
abessiivi punastuvatta punastuvitta
instruktiivi punastuvin
komitatiivi punastuvine