punnertanut

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä punnertaa

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi punnertanut punnertaneet
genetiivi punnertaneen punnertaneiden
punnertaneitten
partitiivi punnertanutta punnertaneita
akkusatiivi punnertanut; punnertaneen punnertaneet
sisäpaikallissijat
inessiivi punnertaneessa punnertaneissa
elatiivi punnertaneesta punnertaneista
illatiivi punnertaneeseen punnertaneisiin
punnertaneihin
ulkopaikallissijat
adessiivi punnertaneella punnertaneilla
ablatiivi punnertaneelta punnertaneilta
allatiivi punnertaneelle punnertaneille
muut sijamuodot
essiivi punnertaneena punnertaneina
translatiivi punnertaneeksi punnertaneiksi
abessiivi punnertaneetta punnertaneitta
instruktiivi punnertanein
komitatiivi punnertaneine