punnertava

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä punnertaa

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi punnertava punnertavat
genetiivi punnertavan punnertavien
(punnertavain)
partitiivi punnertavaa punnertavia
akkusatiivi punnertava; punnertavan punnertavat
sisäpaikallissijat
inessiivi punnertavassa punnertavissa
elatiivi punnertavasta punnertavista
illatiivi punnertavaan punnertaviin
ulkopaikallissijat
adessiivi punnertavalla punnertavilla
ablatiivi punnertavalta punnertavilta
allatiivi punnertavalle punnertaville
muut sijamuodot
essiivi punnertavana punnertavina
translatiivi punnertavaksi punnertaviksi
abessiivi punnertavatta punnertavitta
instruktiivi punnertavin
komitatiivi punnertavine