purrut

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä purra

Taivutus

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi purrut purreet
genetiivi purreen purreiden
purreitten
partitiivi purrutta purreita
akkusatiivi purrut;
purreen
purreet
sisäpaikallissijat
inessiivi purreessa purreissa
elatiivi purreesta purreista
illatiivi purreeseen purreisiin
purreihin
ulkopaikallissijat
adessiivi purreella purreilla
ablatiivi purreelta purreilta
allatiivi purreelle purreille
muut sijamuodot
essiivi purreena purreina
translatiivi purreeksi purreiksi
abessiivi purreetta purreitta
instruktiivi purrein
komitatiivi purreine
vartalot
vokaalivartalo purree-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
purrut-

Verbi

purrut

  1. monikkomuoto sanasta purtu (joka on passiivin partisiipin perfekti verbistä purra)