pyörähtävä

Suomi

Verbi

pyörähtävä

1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä pyörähtää

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	pyörähtävä	pyörähtävät
genetiivi	pyörähtävän	pyörähtävien (pyörähtäväin)
partitiivi	pyörähtävää	pyörähtäviä
akkusatiivi	pyörähtävä; pyörähtävän	pyörähtävät
sisäpaikallissijat
inessiivi	pyörähtävässä	pyörähtävissä
elatiivi	pyörähtävästä	pyörähtävistä
illatiivi	pyörähtävään	pyörähtäviin
ulkopaikallissijat
adessiivi	pyörähtävällä	pyörähtävillä
ablatiivi	pyörähtävältä	pyörähtäviltä
allatiivi	pyörähtävälle	pyörähtäville
muut sijamuodot
essiivi	pyörähtävänä	pyörähtävinä
translatiivi	pyörähtäväksi	pyörähtäviksi
abessiivi	pyörähtävättä	pyörähtävittä
instruktiivi	–	pyörähtävin
komitatiivi	–	pyörähtävine