pyöriminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaapyöriminen
- oleminen pyörivässä liikkeessä, jossa kappaleen jokainen osa kiertää ympyränmuotoista rataa kappaleen poikki kulkevan pyörimisakselin ympäri
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | pyöriminen | pyörimiset |
| genetiivi | pyörimisen | pyörimisten pyörimisien |
| partitiivi | pyörimistä | pyörimisiä |
| akkusatiivi | pyöriminen; pyörimisen |
pyörimiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | pyörimisessä | pyörimisissä |
| elatiivi | pyörimisestä | pyörimisistä |
| illatiivi | pyörimiseen | pyörimisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | pyörimisellä | pyörimisillä |
| ablatiivi | pyörimiseltä | pyörimisiltä |
| allatiivi | pyörimiselle | pyörimisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | pyörimisenä (pyörimisnä) |
pyörimisinä |
| translatiivi | pyörimiseksi | pyörimisiksi |
| abessiivi | pyörimisettä | pyörimisittä |
| instruktiivi | – | pyörimisin |
| komitatiivi | – | pyörimisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | pyörimise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
pyörimis- | |