pyörittävä

  1. (taivutusmuoto) passiivin partisiipin preesens verbistä pyöriä

Taivutus

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi pyörittävä pyörittävät
genetiivi pyörittävän pyörittävien
(pyörittäväin)
partitiivi pyörittävää pyörittäviä
akkusatiivi pyörittävä;
pyörittävän
pyörittävät
sisäpaikallissijat
inessiivi pyörittävässä pyörittävissä
elatiivi pyörittävästä pyörittävistä
illatiivi pyörittävään pyörittäviin
ulkopaikallissijat
adessiivi pyörittävällä pyörittävillä
ablatiivi pyörittävältä pyörittäviltä
allatiivi pyörittävälle pyörittäville
muut sijamuodot
essiivi pyörittävänä pyörittävinä
translatiivi pyörittäväksi pyörittäviksi
abessiivi pyörittävättä pyörittävittä
instruktiivi pyörittävin
komitatiivi pyörittävine
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo pyörittävä-
vahva vartalo pyörittävä-
konsonantti-
vartalo
-

pyörittävä

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä pyörittää

Taivutus

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi pyörittävä pyörittävät
genetiivi pyörittävän pyörittävien
(pyörittäväin)
partitiivi pyörittävää pyörittäviä
akkusatiivi pyörittävä;
pyörittävän
pyörittävät
sisäpaikallissijat
inessiivi pyörittävässä pyörittävissä
elatiivi pyörittävästä pyörittävistä
illatiivi pyörittävään pyörittäviin
ulkopaikallissijat
adessiivi pyörittävällä pyörittävillä
ablatiivi pyörittävältä pyörittäviltä
allatiivi pyörittävälle pyörittäville
muut sijamuodot
essiivi pyörittävänä pyörittävinä
translatiivi pyörittäväksi pyörittäviksi
abessiivi pyörittävättä pyörittävittä
instruktiivi pyörittävin
komitatiivi pyörittävine
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo pyörittävä-
vahva vartalo pyörittävä-
konsonantti-
vartalo
-