pyyhkivä

Suomi

Verbi

pyyhkivä

1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä pyyhkiä

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	pyyhkivä	pyyhkivät
genetiivi	pyyhkivän	pyyhkivien (pyyhkiväin)
partitiivi	pyyhkivää	pyyhkiviä
akkusatiivi	pyyhkivä; pyyhkivän	pyyhkivät
sisäpaikallissijat
inessiivi	pyyhkivässä	pyyhkivissä
elatiivi	pyyhkivästä	pyyhkivistä
illatiivi	pyyhkivään	pyyhkiviin
ulkopaikallissijat
adessiivi	pyyhkivällä	pyyhkivillä
ablatiivi	pyyhkivältä	pyyhkiviltä
allatiivi	pyyhkivälle	pyyhkiville
muut sijamuodot
essiivi	pyyhkivänä	pyyhkivinä
translatiivi	pyyhkiväksi	pyyhkiviksi
abessiivi	pyyhkivättä	pyyhkivittä
instruktiivi	–	pyyhkivin
komitatiivi	–	pyyhkivine