räjähtävä

Suomi

Verbi

räjähtävä

1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä räjähtää

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	räjähtävä	räjähtävät
genetiivi	räjähtävän	räjähtävien (räjähtäväin)
partitiivi	räjähtävää	räjähtäviä
akkusatiivi	räjähtävä; räjähtävän	räjähtävät
sisäpaikallissijat
inessiivi	räjähtävässä	räjähtävissä
elatiivi	räjähtävästä	räjähtävistä
illatiivi	räjähtävään	räjähtäviin
ulkopaikallissijat
adessiivi	räjähtävällä	räjähtävillä
ablatiivi	räjähtävältä	räjähtäviltä
allatiivi	räjähtävälle	räjähtäville
muut sijamuodot
essiivi	räjähtävänä	räjähtävinä
translatiivi	räjähtäväksi	räjähtäviksi
abessiivi	räjähtävättä	räjähtävittä
instruktiivi	–	räjähtävin
komitatiivi	–	räjähtävine

Aiheesta muualla

• räjähtävä Tieteen termipankissa