rännittävä
Suomi
muokkaaVerbi
muokkaarännittävä
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä rännittää
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | rännittävä | rännittävät |
genetiivi | rännittävän | rännittävien (rännittäväin) |
partitiivi | rännittävää | rännittäviä |
akkusatiivi | rännittävä; rännittävän |
rännittävät |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | rännittävässä | rännittävissä |
elatiivi | rännittävästä | rännittävistä |
illatiivi | rännittävään | rännittäviin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | rännittävällä | rännittävillä |
ablatiivi | rännittävältä | rännittäviltä |
allatiivi | rännittävälle | rännittäville |
muut sijamuodot | ||
essiivi | rännittävänä | rännittävinä |
translatiivi | rännittäväksi | rännittäviksi |
abessiivi | rännittävättä | rännittävittä |
instruktiivi | – | rännittävin |
komitatiivi | – | rännittävine |
vartalot | ||
vokaalivartalo | {{{vart.vok}}} | |
heikko vartalo | {{{vart.heik}}} | |
vahva vartalo | {{{vart.vah}}} | |
konsonantti- vartalo |
{{{vart.kons}}} |