räpäyttävä

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä räpäyttää

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi räpäyttävä räpäyttävät
genetiivi räpäyttävän räpäyttävien
(räpäyttäväin)
partitiivi räpäyttävää räpäyttäviä
akkusatiivi räpäyttävä; räpäyttävän räpäyttävät
sisäpaikallissijat
inessiivi räpäyttävässä räpäyttävissä
elatiivi räpäyttävästä räpäyttävistä
illatiivi räpäyttävään räpäyttäviin
ulkopaikallissijat
adessiivi räpäyttävällä räpäyttävillä
ablatiivi räpäyttävältä räpäyttäviltä
allatiivi räpäyttävälle räpäyttäville
muut sijamuodot
essiivi räpäyttävänä räpäyttävinä
translatiivi räpäyttäväksi räpäyttäviksi
abessiivi räpäyttävättä räpäyttävittä
instruktiivi räpäyttävin
komitatiivi räpäyttävine