raakkuva
Suomi muokkaa
Verbi muokkaa
raakkuva
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä raakkua
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | raakkuva | raakkuvat |
| genetiivi | raakkuvan | raakkuvien (raakkuvain) |
| partitiivi | raakkuvaa | raakkuvia |
| akkusatiivi | raakkuva; raakkuvan | raakkuvat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | raakkuvassa | raakkuvissa |
| elatiivi | raakkuvasta | raakkuvista |
| illatiivi | raakkuvaan | raakkuviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | raakkuvalla | raakkuvilla |
| ablatiivi | raakkuvalta | raakkuvilta |
| allatiivi | raakkuvalle | raakkuville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | raakkuvana | raakkuvina |
| translatiivi | raakkuvaksi | raakkuviksi |
| abessiivi | raakkuvatta | raakkuvitta |
| instruktiivi | – | raakkuvin |
| komitatiivi | – | raakkuvine |