raastava

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä raastaa
    raastava juustohöylä
    raastava ikävä

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi raastava raastavat
genetiivi raastavan raastavien
(raastavain)
partitiivi raastavaa raastavia
akkusatiivi raastava;
raastavan
raastavat
sisäpaikallissijat
inessiivi raastavassa raastavissa
elatiivi raastavasta raastavista
illatiivi raastavaan raastaviin
ulkopaikallissijat
adessiivi raastavalla raastavilla
ablatiivi raastavalta raastavilta
allatiivi raastavalle raastaville
muut sijamuodot
essiivi raastavana raastavina
translatiivi raastavaksi raastaviksi
abessiivi raastavatta raastavitta
instruktiivi raastavin
komitatiivi raastavine
vartalot
vokaalivartalo {{{vart.vok}}}
heikko vartalo {{{vart.heik}}}
vahva vartalo {{{vart.vah}}}
konsonantti-
vartalo
{{{vart.kons}}}