raatanut

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä raataa

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi raatanut raataneet
genetiivi raataneen raataneiden
raataneitten
partitiivi raatanutta raataneita
akkusatiivi raatanut; raataneen raataneet
sisäpaikallissijat
inessiivi raataneessa raataneissa
elatiivi raataneesta raataneista
illatiivi raataneeseen raataneisiin
raataneihin
ulkopaikallissijat
adessiivi raataneella raataneilla
ablatiivi raataneelta raataneilta
allatiivi raataneelle raataneille
muut sijamuodot
essiivi raataneena raataneina
translatiivi raataneeksi raataneiksi
abessiivi raataneetta raataneitta
instruktiivi raatanein
komitatiivi raataneine