ratkaiseva
Suomi muokkaa
Verbi muokkaa
ratkaiseva
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä ratkaista
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | ratkaiseva | ratkaisevat |
| genetiivi | ratkaisevan | ratkaisevien (ratkaisevain) |
| partitiivi | ratkaisevaa | ratkaisevia |
| akkusatiivi | ratkaiseva; ratkaisevan | ratkaisevat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | ratkaisevassa | ratkaisevissa |
| elatiivi | ratkaisevasta | ratkaisevista |
| illatiivi | ratkaisevaan | ratkaiseviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | ratkaisevalla | ratkaisevilla |
| ablatiivi | ratkaisevalta | ratkaisevilta |
| allatiivi | ratkaisevalle | ratkaiseville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | ratkaisevana | ratkaisevina |
| translatiivi | ratkaisevaksi | ratkaiseviksi |
| abessiivi | ratkaisevatta | ratkaisevitta |
| instruktiivi | – | ratkaisevin |
| komitatiivi | – | ratkaisevine |
Aiheesta muualla muokkaa
- ratkaiseva Kielitoimiston sanakirjassa