rehvasteleva

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä rehvastella

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi rehvasteleva rehvastelevat
genetiivi rehvastelevan rehvastelevien
(rehvastelevain)
partitiivi rehvastelevaa rehvastelevia
akkusatiivi rehvasteleva; rehvastelevan rehvastelevat
sisäpaikallissijat
inessiivi rehvastelevassa rehvastelevissa
elatiivi rehvastelevasta rehvastelevista
illatiivi rehvastelevaan rehvasteleviin
ulkopaikallissijat
adessiivi rehvastelevalla rehvastelevilla
ablatiivi rehvastelevalta rehvastelevilta
allatiivi rehvastelevalle rehvasteleville
muut sijamuodot
essiivi rehvastelevana rehvastelevina
translatiivi rehvastelevaksi rehvasteleviksi
abessiivi rehvastelevatta rehvastelevitta
instruktiivi rehvastelevin
komitatiivi rehvastelevine