rei’ittänyt
Suomi muokkaa
Verbi muokkaa
rei’ittänyt
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä rei’ittää
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | rei’ittänyt | rei’ittäneet |
| genetiivi | rei’ittäneen | rei’ittäneiden rei’ittäneitten |
| partitiivi | rei’ittänyttä | rei’ittäneitä |
| akkusatiivi | rei’ittänyt; rei’ittäneen | rei’ittäneet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | rei’ittäneessä | rei’ittäneissä |
| elatiivi | rei’ittäneestä | rei’ittäneistä |
| illatiivi | rei’ittäneeseen | rei’ittäneisiin rei’ittäneihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | rei’ittäneellä | rei’ittäneillä |
| ablatiivi | rei’ittäneeltä | rei’ittäneiltä |
| allatiivi | rei’ittäneelle | rei’ittäneille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | rei’ittäneenä | rei’ittäneinä |
| translatiivi | rei’ittäneeksi | rei’ittäneiksi |
| abessiivi | rei’ittäneettä | rei’ittäneittä |
| instruktiivi | – | rei’ittänein |
| komitatiivi | – | rei’ittäneine |