remuava
Suomi
muokkaaVerbi
muokkaaremuava
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä remuta
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | remuava | remuavat |
| genetiivi | remuavan | remuavien (remuavain) |
| partitiivi | remuavaa | remuavia |
| akkusatiivi | remuava; remuavan | remuavat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | remuavassa | remuavissa |
| elatiivi | remuavasta | remuavista |
| illatiivi | remuavaan | remuaviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | remuavalla | remuavilla |
| ablatiivi | remuavalta | remuavilta |
| allatiivi | remuavalle | remuaville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | remuavana | remuavina |
| translatiivi | remuavaksi | remuaviksi |
| abessiivi | remuavatta | remuavitta |
| instruktiivi | – | remuavin |
| komitatiivi | – | remuavine |