retuuttava
Suomi muokkaa
Verbi muokkaa
retuuttava
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä retuuttaa
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | retuuttava | retuuttavat |
| genetiivi | retuuttavan | retuuttavien (retuuttavain) |
| partitiivi | retuuttavaa | retuuttavia |
| akkusatiivi | retuuttava; retuuttavan | retuuttavat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | retuuttavassa | retuuttavissa |
| elatiivi | retuuttavasta | retuuttavista |
| illatiivi | retuuttavaan | retuuttaviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | retuuttavalla | retuuttavilla |
| ablatiivi | retuuttavalta | retuuttavilta |
| allatiivi | retuuttavalle | retuuttaville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | retuuttavana | retuuttavina |
| translatiivi | retuuttavaksi | retuuttaviksi |
| abessiivi | retuuttavatta | retuuttavitta |
| instruktiivi | – | retuuttavin |
| komitatiivi | – | retuuttavine |