reunustava
Suomi
muokkaaVerbi
muokkaareunustava
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä reunustaa
Taivutus
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | reunustava | reunustavat |
genetiivi | reunustavan | reunustavien (reunustavain) |
partitiivi | reunustavaa | reunustavia |
akkusatiivi | reunustava; reunustavan | reunustavat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | reunustavassa | reunustavissa |
elatiivi | reunustavasta | reunustavista |
illatiivi | reunustavaan | reunustaviin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | reunustavalla | reunustavilla |
ablatiivi | reunustavalta | reunustavilta |
allatiivi | reunustavalle | reunustaville |
muut sijamuodot | ||
essiivi | reunustavana | reunustavina |
translatiivi | reunustavaksi | reunustaviksi |
abessiivi | reunustavatta | reunustavitta |
instruktiivi | – | reunustavin |
komitatiivi | – | reunustavine |