riisuuntuva
Suomi
muokkaaVerbi
muokkaariisuuntuva
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä riisuuntua
Taivutus
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | riisuuntuva | riisuuntuvat |
genetiivi | riisuuntuvan | riisuuntuvien (riisuuntuvain) |
partitiivi | riisuuntuvaa | riisuuntuvia |
akkusatiivi | riisuuntuva; riisuuntuvan | riisuuntuvat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | riisuuntuvassa | riisuuntuvissa |
elatiivi | riisuuntuvasta | riisuuntuvista |
illatiivi | riisuuntuvaan | riisuuntuviin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | riisuuntuvalla | riisuuntuvilla |
ablatiivi | riisuuntuvalta | riisuuntuvilta |
allatiivi | riisuuntuvalle | riisuuntuville |
muut sijamuodot | ||
essiivi | riisuuntuvana | riisuuntuvina |
translatiivi | riisuuntuvaksi | riisuuntuviksi |
abessiivi | riisuuntuvatta | riisuuntuvitta |
instruktiivi | – | riisuuntuvin |
komitatiivi | – | riisuuntuvine |