riisuutunut

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä riisuutua

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi riisuutunut riisuutuneet
genetiivi riisuutuneen riisuutuneiden
riisuutuneitten
partitiivi riisuutunutta riisuutuneita
akkusatiivi riisuutunut; riisuutuneen riisuutuneet
sisäpaikallissijat
inessiivi riisuutuneessa riisuutuneissa
elatiivi riisuutuneesta riisuutuneista
illatiivi riisuutuneeseen riisuutuneisiin
riisuutuneihin
ulkopaikallissijat
adessiivi riisuutuneella riisuutuneilla
ablatiivi riisuutuneelta riisuutuneilta
allatiivi riisuutuneelle riisuutuneille
muut sijamuodot
essiivi riisuutuneena riisuutuneina
translatiivi riisuutuneeksi riisuutuneiksi
abessiivi riisuutuneetta riisuutuneitta
instruktiivi riisuutunein
komitatiivi riisuutuneine