riittyvä
Suomi muokkaa
Verbi muokkaa
riittyvä
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä riittyä
Taivutus
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | riittyvä | riittyvät |
genetiivi | riittyvän | riittyvien (riittyväin) |
partitiivi | riittyvää | riittyviä |
akkusatiivi | riittyvä; riittyvän | riittyvät |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | riittyvässä | riittyvissä |
elatiivi | riittyvästä | riittyvistä |
illatiivi | riittyvään | riittyviin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | riittyvällä | riittyvillä |
ablatiivi | riittyvältä | riittyviltä |
allatiivi | riittyvälle | riittyville |
muut sijamuodot | ||
essiivi | riittyvänä | riittyvinä |
translatiivi | riittyväksi | riittyviksi |
abessiivi | riittyvättä | riittyvittä |
instruktiivi | – | riittyvin |
komitatiivi | – | riittyvine |