rikastuttava

  1. (taivutusmuoto) passiivin partisiipin preesens verbistä rikastua

Taivutus

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi rikastuttava rikastuttavat
genetiivi rikastuttavan rikastuttavien
(rikastuttavain)
partitiivi rikastuttavaa rikastuttavia
akkusatiivi rikastuttava;
rikastuttavan
rikastuttavat
sisäpaikallissijat
inessiivi rikastuttavassa rikastuttavissa
elatiivi rikastuttavasta rikastuttavista
illatiivi rikastuttavaan rikastuttaviin
ulkopaikallissijat
adessiivi rikastuttavalla rikastuttavilla
ablatiivi rikastuttavalta rikastuttavilta
allatiivi rikastuttavalle rikastuttaville
muut sijamuodot
essiivi rikastuttavana rikastuttavina
translatiivi rikastuttavaksi rikastuttaviksi
abessiivi rikastuttavatta rikastuttavitta
instruktiivi rikastuttavin
komitatiivi rikastuttavine
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo rikastuttava-
vahva vartalo rikastuttava-
konsonantti-
vartalo
-

rikastuttava

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä rikastuttaa

Taivutus

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi rikastuttava rikastuttavat
genetiivi rikastuttavan rikastuttavien
(rikastuttavain)
partitiivi rikastuttavaa rikastuttavia
akkusatiivi rikastuttava;
rikastuttavan
rikastuttavat
sisäpaikallissijat
inessiivi rikastuttavassa rikastuttavissa
elatiivi rikastuttavasta rikastuttavista
illatiivi rikastuttavaan rikastuttaviin
ulkopaikallissijat
adessiivi rikastuttavalla rikastuttavilla
ablatiivi rikastuttavalta rikastuttavilta
allatiivi rikastuttavalle rikastuttaville
muut sijamuodot
essiivi rikastuttavana rikastuttavina
translatiivi rikastuttavaksi rikastuttaviksi
abessiivi rikastuttavatta rikastuttavitta
instruktiivi rikastuttavin
komitatiivi rikastuttavine
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo rikastuttava-
vahva vartalo rikastuttava-
konsonantti-
vartalo
-