rinnastanut

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä rinnastaa

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi rinnastanut rinnastaneet
genetiivi rinnastaneen rinnastaneiden
rinnastaneitten
partitiivi rinnastanutta rinnastaneita
akkusatiivi rinnastanut; rinnastaneen rinnastaneet
sisäpaikallissijat
inessiivi rinnastaneessa rinnastaneissa
elatiivi rinnastaneesta rinnastaneista
illatiivi rinnastaneeseen rinnastaneisiin
rinnastaneihin
ulkopaikallissijat
adessiivi rinnastaneella rinnastaneilla
ablatiivi rinnastaneelta rinnastaneilta
allatiivi rinnastaneelle rinnastaneille
muut sijamuodot
essiivi rinnastaneena rinnastaneina
translatiivi rinnastaneeksi rinnastaneiksi
abessiivi rinnastaneetta rinnastaneitta
instruktiivi rinnastanein
komitatiivi rinnastaneine